tiistai 18. joulukuuta 2012

Batman: Return of Bruce Wayne -arvostelu

Return of Bruce Wayne tarinakokonaisuus on suoraa jatkoa Final Crisis -tarinalle, jossa Darkseid posautti Batmanin suoraan kiviaikaan murhayrityksen johdosta. Tässä tarinassa Bruce tekee aikahyppyjä eri aikakausiin ja Batmanin perintö kulkee läpi aikakausien.

Ensimmäinen osio, joka tapahtuu kivikaudella, on erittäin selvä ja suoraviivainen, mitä ei voi sanoa muista osioista. Juoni muuttuu aina vaan sekavammaksi ja piirtäjien mustan puhuva tyyli ei ainakaan paranna seurattavuutta. Final crisis itsessäänkin oli jo aika sekava tapaus, joten ehkä on vain loogista, että sama sekavuus jatkuu tässäkin.

Itse olin aivan hämilläni ja viimeinen osio ei tuonut mitään kokonaisselvyyttä. Sen nyt tajusin, että Darkseid oli jotenkin tehnyt Batmanista pommin, joka tähän aikaan siirtyessä saa aikaan maailman lopun.

Piirrosjälki, kuten aiemmin mainitsin, oli todella tummaa, mutta sen olisi vielä voinut ohittaa, jos juoni olisi ollut suoraviivaisempi. Nyt mieleen jäi lähinnä ihmeellinen hapuilu ja sekasotkuisuus...

Tähtiä 2/5.

perjantai 30. marraskuuta 2012

Batman: Dark knight rises -arvostelu

Tätä elokuvaa olin totisesti odottanut. Nolanin loistokkaan trilogian lopetus tulisi olemaan tajunnan räjäyttävä... ja niin totisesti se olikin.

Vaikken ole täysin tyytyväinen Nolanin visioon Batmanista realistisena yön kulkijana, kaksi ensimmäistä osaa olivat kyllä hyvää erilaista supersankarielokuvaa. Etenkin edellinen Jokerin hallitsema osa oli kyllä todella mahtava.  Tässä viimeisessä osassa pistetään talla pohjaan kun Bane jyrää Gothamin ja Batmanin.

Juonen osasia on napattu Batmanin klassisista No mans land ja Knightfall -tarinoista, ja jopa Batmanin selkärangan katkeaminen on mukana. Anne Hathawayn Kissanainen on yllättäen tosi hyvä, ja poikkeaa aika pitkälti tämän nukkenaaman muista rooleista. Bane on aivan loistava pahiksena julmuudessaan ja nousee jopa Heath Ledgerin Jokerin tasolle. Ärsyttää vain niin pirusti, koska on elokuvassa niin ylivoimainen.

Lisäksi lopussa on vielä pari yllätystä, joista toinen on aivan odottamaton. Kaiken kaikkiaan viimeinen osa nivoo yhteen koko trilogian, joten tämän osan katsominen vaatii ehdottomasti sen, että edelliset osat on jo katseltu.

Kerta kaikkiaan aivan loistava elokuva, jossa panokset on nostettu ennen näkemättömän korkealle. Tarinassa on sisältöä ja toimintaa hyvässä tasapainossa, mitä on vaikea löytää nykyajan elokuvista.  

Nyt vain odottelemaan Justice League-elokuvaa :-)

Tähtiä 5/5.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Justice Society of America: Next age -arvostelu

Justice Society of America ei ole minulle ennestään tuttu, mutta silmiin osui tällainen opus, josta on hyvä aloittaa seuraamaan tämän poppoon seikkailuja. Tämä ryhmä oli siis käsittääkseni toiminnassa jo ennen Justice Leagueta.

Tässä tarinassa Justice Society kerätään uudestaan kokoon ja täydennetään uusilla tulokkailla. Ensimmäinen Flash ja Green Lantern sekä Wildcat kokoavat uutta tiimiä,  joka on valmiimpi vastaamaan nykyajan uhkiin.

Tarina tuntuu jonkinlaiselta prologilta johonkin isompaan tarinakokonaisuuteen ja uskonpa, että mystisen skitsofreenikko Starmanin ilmestyminen liittyy tähän. Tässä tarinassa supervoimaiset natsit johtajanaan kivikaudelta asti elossa ollut Vandal Savage yrittävät tuhota sankareiden jälkikasvua tyrehdyttääkseen sankaruuden jatkuvuuden.

Piirrosjälki on absoluuttisen kaunista ja sankarit näyttävät värikkäiltä. DC:n tarinoiden piirtäjät ovat oikeassa ammatissa ja luovat tarinaan fantastisuutta ja hieman epärealistisuutta, mikä on siis plussaa. Mielestäni sankarit ovat yliluonnollisia olentoja, joilla ei tarvitse olla yhtymäkohtia tähän todellisuuteen.

Ainoana huonona puolena oli, että tarina jäi ehkä hieman lyhyeksi, mutta saaga jatkuu ilmeisesti Lightning saga -nimisessä kirjassa. Tämä tarina ainakin herätti kiinnostukseni tähän porukkaan...

Tähtiä 4/5.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Batman: Venom -arvostelu

Batman: Venom vuodelta 1991 toimii kuin esipuheena myöhemmälle klassikkotarinalle Knightfall, jossa tämän samaisen myrkyn tehostama Bane ottaa asiakseen tuhota Batmanin henkisesti ja fyysisesti. Luonnollisesti kumpikin tarina toimii myös yksittäin luettuna.

Batman kokee tunnontuskia riittämättömistä voimistaan epäonnistuttuaan pelastamaan pikku tytön. Toiveena isommat voimat Batman alkaa kokeilla hämäräperäistä huumetta, joka lisää yksilön voimia. Niinpä alkaa Batmanin henkinen tuho huumeen vallattua miehen mielen.

Tarina siis vastaa kysymykseen, että mitä jos Batman saisi supervoimat. Miehen käytös on vähintäänkin etäännyttävää kun  myrkky alkaa vaikuttaa Batmanin ja Bruce Waynen elämän eri osa-alueisiin. Onneksi keskivaiheilla Batman ottaa itseään niskasta kiinni ja vieroittaa itsensä.

Koko viisiosaisen tarinan kuvitus on melko keskinkertaista, itse olisin toivonut enemmän värejä ja muita supersankarihahmoja. Toimii pienenä välipalana, mutta pienoisella paisutuksella olisi saanut eeppisemmät mittakaavat esim. muiden Gothamin sankareiden tai pahisten suhtautuminen muuttuneeseen Batmaniin. Mutta ihan ok siis :-)

tähtiä 3/5.


maanantai 22. lokakuuta 2012

DC Cosmic Odyssey -arvostelu

Tällä kertaa arvostelen vuonna 1988 julkaistun DC minisarjan nimeltään Cosmic Odyssey, jonka luin yhteen koottuna kirjana.  Hyvikset yhdistyvät jälleen kerran kammottavaa pahaa vastaan, joka on tällä kertaa Anti-Life. Luulin, että kaiken syövä Anti-Life olisi jollain tavalla kytköksissä Crisis on Infinite Earthsin Anti-Monitoriin, mutta olin väärässä.

Darkseid kokoaa tarinan alussa sankareita nousemaan mustaakin mustempaa uhkaa vastaan. Porukkaan heitetään DC:n suurimmat tähdet Teräsmies ja Batman, mutta myös tuntemattomammat hahmot kuten Orion ja demoni Etrigan pääsevät toimintaan mukaan.

Tällä kertaa teemana on mielestäni se, miten hyvässä on pahaa ja pahassa hyvää. Orionin teot Thanagarilla saavat kylmää vastakaikua Teräsmiehessä, joka vastustaa turhaa väkivaltaa. Myös John Stewart Vihreänä lyhtynä tekee jotain, joka saa hänet itsetuhon partaalle.

Cosmic Odyssey sisältää oivaa moraalista pohdintaa ja pureskeltavaa. Erityisen hyvää on se, miten tarinassa kaikki hahmot kytketty hyvin ratkomaan Anti-Lifen punomia juonia. Myös Darkseidin oma juoni paljastuu sopivan pirullisena kirjan loppupuolella.

Ehkä hieman miinusta tulee etäännyttävästä piirrostyylistä. Välillä hahmot tuntuvat harmittavan pieniltä tai pienipäisiltä. Kokonaisfiilis ja jälleen kerran loistava tarina kuitenkin kompensoivat.

Suosittelen erityisesti sunnuntai-iltapäivän lukuhetkiin :-)

Tähtiä 4/5.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Teräsmies -arvostelu

Grant Morrisonin kertoma All-Star Superman on vihdoinkin julkaistu Suomessa kokonaisuudessaan kovissa kansissa ja tittelinä on melko tylsästi Teräsmies. Olen aina vierastanut vähän Teristä mutta viimeistään tämä kirja syvensi suhdettani tähän supersankareiden kanta-isään.

Kirjaan on koottu kaikki All-Star Supermanin numerot 1-12. Tarinoiden fiilis vaihtelee aika paljon, mutta pääasiassa meno on aika kosmista ja ajassakin matkustellaan. Spoilerina sanottakoon, että Teris suorittaa kirjassa viimeisiä urotöitään, joten tarinatkin ovat siinä suhteessa muhkeita. Kirjan tapahtumat eivät sijoitu kuitenkaan normaaliin DC-aikajanaan, joten hahmoille on annettu todella paljon erikoisia piirteitä ja poikkeuksellisia tapahtumia.

Piirrosjälki on hienopiirteistä ja realistista. Jotkut hahmot vaikuttavat jopa irvokkailta, kuten Parasiitti. Erityisen hyvin uudelleen kuviteltu hahmo on Jimmy Olsen, Clarkin kollega.

Vaikea löytää upeasta kuvituksesta ja mielikuvituksellisesta juonesta mitään pahaa sanottavaa...no ehkä Bizarro-olioiden kieltä oli hieman haastavaa seurata, koska puhuivat toista, ja tarkoittivat sen vastakohtaa.

Upea hyvin pakattu DC-maailmaan tutustuville ja jo tutuksi tulleille kerrassaan viihdyttävä teos!!!

Tähtiä 5/5.

 

maanantai 15. lokakuuta 2012

DC: Identity Crisis -arvostelu


Jo jonkin aikaa DC:n sarjakuvia lukeneena, voin kyllä todeta että tarinat riipaisevat tunnetasolta todella syvältä eikä vuodelta 2004 peräisin oleva Identity Crisis ole siinä tosiaankaan mikään poikkeus. Nyt kyseessä ei ole maailmankaikkeutta mullistava kriisi vaan sankareiden lähimmäisiä uhkaava murhaaja.

Tarinan alussa Elongated manin vaimo Sue tapetaan ja sankarit alkavat tutkia mystistä murhaa, jonka vaikutukset ulottuvat kaikkiin aina Teräsmiehestä Flashiin... Murhaajan jäljet viittaavat useaan eri pahikseen, joten syyllisen etsiminen ei ole helppo nakki.

Lisäksi menneisyydestä paljastuu Justice Leaguen tekemä moraalisesti arveluttava juttu, joka haastaa myös oman näkemykseni sankaruudesta ja moraalista. Tämän paljastuksen jälkeen en voi sanoa, että suhtautuisin enää samalla tavalla näihin sankareihin.

Viimeistään Identity Crisisin myötä olen huomannut, että sarjakuva pystyy tunnetasolla kertomaan paljon syvempiä tarinoita kuin nykyajan romaanit. Viime aikoina kun romaanitkin ovat vanhan ja trendien toistoa, niin ainakin DC:n supersankarisarjakuvat pystyvät sykähdyttämään tavalla, joka ei missään määrin näytä massan halujen tyydytykseltä.

pakko antaa tähtiä 5/5.

Tässä aivan upea aukeama Sue Dibnyn hautajaisista.


keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 2009 - arvostelu

League of extraordinary gentlemen -saaga on edennyt (toivottavasti) viimeiseen osaansa. Ruuti on vähissä ja viimeinen panos on suutari.

Alan Mooren saaga oli todella mielenkiintoinen kun elettiin 1800-lukua ja kun porukkaan kuului mm. Näkymätön mies ja Dorian Gray. Nyt hengitellään Liigan viimeisillä jäännöksillä Orlandolla ja Mina Harkerilla, jotka eivät kahdestaan saa tarinaan minkäänlaista fiilistä.

Jo edellisessä osassa kohuttu Antikristuskin ilmestyy paikalle, mutta ei onnistu luomaan minkäänlaista uhan tuntua. Lopun välienselvittely on varsinaista tuubaa, loppuun olisi kaivannut kunnon mullistuksia ja riehumista.

Toivottavasti tämä oli nyt tässä, ja tämä tarina jätetään rauhaan.
Tähtiä 1/5.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Piranha 3DD-arvostelu

Parin vuoden takainen Piranha elokuvan uudelleenlämmitys on saanut jatko-osan nimeltään Piranha 3DD. Viittaus isompiin rintoihin toteutuu tässä elokuvassa ainakin parissa kohtauksessa, jossa pomppivia rintavarustuksia kuvataan oikein hidastetusti.

Laatua tämä ei ole mutta erittäin hyvää trashia. Tarkoituksena on ollut tehdä 80-luvun tyylinen low-budget elokuva, ja se todellakin näkyy. Leffaan on palkattu mahdollisimman paljon isorintaisia naisia ja kyllähän sitä alaosaakin pitää vilauttaa. Toisaalta vastapainoksi leffassa on kolme maukasta hunkia kuten Jean Luc Bilodeau, jonka olisi suonut vilautella enemmän...

Gore on keskitasoa, eli ei mitään verrattuna edellisen osan veriorgioihin. Huumoria ja itseironiaa on paljon, eritoten David Hasselhoffin itseään pilkkaavan roolin ansiosta... 

Tämä ei ole läheskään niin huono kuin arvosteluissa on annettu ymmärtää, joten annankin tälle  3/5 tähteä. Tähtiä olisi tullut enemmän jos kesto olisi ollut pitempi..



tiistai 25. syyskuuta 2012

JLA: Salvation run -arvostelu


Salvation run on vuosina 2007-2008 pyörinyt seitsemän numeron kokonaisuus, joka tässä on  koottu yksiin kansiin. Tunnetuimmat DC:n pahat pojat kuten Jokeri, Lex Luthor ja Grodd karkoitetaan kaukaiselle planeetalle jossa nämä pääsevät riehumaan ja luomaan oman näköisensä valtakunnan. Luonnollisesti konnien välille syntyy skismaa ja ruumiiltakaan ei vältytä.

Tarinan perusajatus on suhteellisen hassu. En tiedä mistä ajatus rosvojen karkottamiseksi on tullut, mutta itselle tulisi mieleen muutamia muita parempia ratkaisuehdotuksia. Tämän roistojoukon teknisellä osaamisella ja sillä  vihan määrällä varustettuna ei voi olettaa että Luthor kumppaneineen ei pääsisi pois planeetalta ja kostaisi maapallolle.

Piirrosjälki on kaunista, väritys silmiä huumaavaa ja parhaimmat pahikset saavat loistaa. Erityisen makoisaa on Jokerin ja Luthorin valtataistelu. Graafisen väkivallan määrä kertoo, että tämä ei ole mikään lasten sarjakuva, mutta toisaalta DC on muutenkin aikuisille sarjakuvaa tuottava firma.

Nautinnollinen kokonaisuus siis jos ei huomaa pieniä aukkoja juonessa ja turhia sivujuonteita.

Tähtiä 4/5.

http://en.wikipedia.org/wiki/Salvation_Run




torstai 20. syyskuuta 2012

Walking dead kausi 2-arvostelu

Suurena Walking dead -sarjakuvan ystävänä ennakkoon ylihypetetty ykköskausi oli tooosi iso pettymys. Ajatuksissa kävi, että lopettaisin sarjan katsomisen, mutta halpa kakkosboksi sai toisiin aatteisiin. Ja tässä toisessa kaudessa oli peräti 13 jaksoa ensimmäisen kauden tynkään verrattuna.

Kausi käynnistyy aika hitaasti kun eloonjääneet löytävät maatilan, jossa mahdollisesti voisi luoda jonkinlaisen turvallisen ilmapiirin. Muutama zombie lahdataan ekan kuuden jakson aikana, mutta pääosin ryhmä keskittyy keskinäisten suhteidensa puimiseen. Lisäksi porukka tekee välillä ihan käsittämättömiä ratkaisuja, kuten lähdetään vaeltelemaan pimeään metsään zombie-epidemian keskellä...

Keskellä kautta tapahtuu muutos parempaan kun yhteisön jännitteet kiristyvät ja henkilöt alkavat muuttua suuntaan, jotka vastaavat enemmän sarjakuvaa. Esim. Andrea muuttuu nyhveröstä soturiprinsessaksi ja Shane muuttuu julmaksi pedoksi. Zombejakin alkaa olla yhä enemmän ja lahtausta mitä graafisimmilla tavoilla.

Kausi kokee todellisen tyydytyksensä viimeisessä jaksossa, jossa zombit hyökkäävät suurella joukolla ja romeromaisten veriorgioiden keskellä eloonjääneet keräävät rivinsä ja pakenevat. Aivan täydellinen loppu kaudelle.

Jos ei ota huomioon tyhjäkäyntiä ja turhien ja ärsyttävien sivuhenkilöiden henkiinjättämistä, kausi oli kaiken kaikkiaan ihan tyydyttävä. Yllättävää oli myös joidenkin päähenkilöiden kuolema. 

Tähtiä annan 3/5.




tiistai 18. syyskuuta 2012

Kostajat -lahjakirja : arvostelu

Upouusi scifiblogini korkataan näin uudehkon Kostajat lahjakirjan arvostelulla :-)

Outon nimen saanut kirja pitää sisällään Thorin, Rautamiehen ja Kapteeni Amerikan yhteisseikkailun, joissa nämä sankarit joutuvat miettimään uskollisuutta toisilleen. Thor hyökkää asgardilaisten kanssa kuvitteelliseen valtioon, mikä taas ei sovi Rautamiehen moraalikäsitykseen. Ja tästä syntyy tietenkin kiivas ottelu, josta Kapukin saa osansa.

Piirrosjälki on todella komeata, mutta juoni on samaa suht yksioikoista huttua, mitä Marveliltä on viime aikoina tullut. Luettuani monia DC:n upeita tarinakokonaisuuksia viime aikoina, Marvel tuntuu ohuelta ja mielikuvituksettomalta. En vaadi, että kaikki tarinat olisivat kosmisia seikkailuja, mutta pääkolmikon hahmot vaikuttavat tarinassa vanhan toistolta ja yksiulotteisilta.

Tarinan lukee sujuvasti, mutta mieleen siitä ei paljon jää. Egmont voisikin harkita mainioiden Marvel Zombies- tarinoiden suomentamista tällaisten keskinkertaisuuksien sijaan.

Tähtiä 2/5.